Turvallisuussuunnitelma

Terveys- ja sosiaalipalvelujen turvallisuuskäsikirja - Lataa DHSS-turvallisuussuunnitelma

Linkit

Asiakirjat

*Turvasuunnitelma tarkistettu 5.4.2009

Sisällysluettelo

2.0 Turvallisuusohjelman esittely 2.1 Yleiskatsaus 2.2 Käsikirjan tarkoitus ja odotukset

3.0 Ohjelman vastuualueet3.1 Henkilöstö

4.0 Turvallisuuskoulutus ja -viestintä4.1 Käytäntöstandardi 4.2 DHSS:n kirjallisen turvallisuussuunnitelman jakaminen4.3 DHSS:n keskusturvallisuusneuvoa-antava komitea4.4 Turvallisuuskokoukset – Yleiset 4.5 Turvallisuuskokoukset – Valtuutettu johtaja/ Työpaikan valvoja4.6 Uuden työntekijän turvallisuussuuntautuminen4. 7 Koulutus (muut kuin toimistotyöntekijät)4.7.1 Johtaja/työpaikan valvoja4.7.2 Työntekijä4.7.3 Koulutustuntisuunnitelmat4.7.6 Koulutustietojen säilyttäminen 4.8 Turvallisuusilmoitustaulut

5.0 Onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta ja raportointi5.1 Tavoite ja määritelmät 5.2 Onnettomuustapausten tutkintamenettelyt 5.2.1 Kuoleman tai yön yli sairaalahoito

6.0 Veren välityksellä leviävät patogeenit 6.1 Johdanto 6.2 Soveltamisala ja sovellus6.3 Altistumisen hallintasuunnitelma 6.4 Roolit ja vastuut

7.0 Veren välityksellä leviäville taudinaiheuttajille altistuminen7.1 Tarkoitus 7.2 Soveltamisala 7.3 Tavoite 7.4 Ohjelman vaatimukset altistumisen määrittäminen

8.0 Väliaikainen tuberkuloosialtistuksen hallintasuunnitelma8.1 Tarkoitus 8.2 Soveltamisala 8.3 Tavoite 8.4 Tuberkuloosia koskevat tosiasiat8.5 Ohjelman vaatimukset

9.0 Turvallisuus- ja terveystarkastukset9.1 Vuosittaiset tarkastukset9.2 OSHA:n konsultaatiotarkastukset9.3 OSHA:n vaatimustenmukaisuustarkastukset9.3.1 Osaston vaatimustenmukaisuustarkastusten vastuut9.4 Vaaraluokitusluokitusjärjestelmä

10.0 Vaarallisten aineiden hallintaohjelma 10.1 Tarkoitus 10.2 Soveltamisala 10.3 Tavoite 10.4 Määritelmät 10.5 Vaaraviestintä10.5.1 Vastuut 10.5.2 Ohjelman vaatimukset 10.7 Vaarallisten aineiden säiliöiden merkitseminen

11.0Kuulonsuojeluohjelma11.1Tavoite 11.2Laajuus11.3Tavoite 11.4Ohjelman vaatimukset

12.0Hätätoimintasuunnitelmat12.1Tavoite 12.2Laajuus12.3Tavoite 12.4Ohjelmavaatimukset

SANASTO

LIITE A (TURVAKÄYTÄNNÖT JA MENETTELYT)

LIITE B


2.0 Turvallisuusohjelman esittely

2.1 Yleiskatsaus

Tässä oppaassa kuvataan turvallisuusstandardit, jotka ohjaavat DHSS-työmailla suoritettavaa työtä.

Jokaisessa paikassa tehdään kaikki mahdolliset toimet DHSS:n terveys- ja turvallisuusohjelman eheyden ylläpitämiseksi suhteessa komission jäsenen turvallisuuteen sitoutumiseen.

Osossa 3 kuvataan kaikkien DHSS-työntekijöiden erityiset turvallisen työskentelytavan vastuut. Työntekijöidemme odotetaan perehtyvän näihin turvallisuusvastuisiin.

Onnettomuuden ja vaaratilanteen tutkinta on erittäin tärkeä osa mitä tahansa turvallisuusohjelmaa, koska kaikki saatavilla olevat tiedot ja olosuhteet, jotka johtavat onnettomuuteen tai vaaralliseen tilanteeseen, on arvioitava järjestelmällisesti toistumisen estämiseksi. Kohdassa 5 kuvataan onnettomuuden/tapahtuman tutkinnan vaatimukset.

Turvallisuus- ja terveystarkastukset on kuvattu osiossa 9. Tämä alue kuvaa, kuinka tunnistamme vaarat ja raportoimme niistä.

Osossa 10 kuvataan vaaraviestinnän hallintaohjelmamme ja kerrotaan, kuinka ilmoitamme näistä vaaroista työntekijöillemme.

Liite A sisältää yleiset turvallisuusstandardit ja -käytännöt, joita työntekijät voivat noudattaa turvallisten työtapojen varmistamiseksi.

2.2Ohjeen tarkoitus ja odotukset

Turvallisuus- ja vahinkojen ehkäisykäsikirjan tarkoituksena on tarjota:

  1. Käytännön käytäntöjen, menettelyjen ja käytäntöjen järjestelmä seuraavien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi:
    1. Vammat ja terveysriskit; ja
    2. negatiiviset ympäristövaikutukset.
  2. Riittävä tieto, joka auttaa ja mahdollistaa kaikkien työntekijöiden työskentelyn mahdollisimman vähäisellä riskillä itselleen, työtovereille ja yleisölle.
  3. Linjan hallinta, jolla on luotettavaa tietoa, jotta he voivat suorittaa työterveys- ja turvallisuusvelvoitteensa ja -vastuunsa.
  4. Johdonmukainen lähestymistapa terveyteen ja turvallisuuteen koko sosiaali- ja terveysministeriössä.

Turvallisuussuunnitelman käyttöä koskevat odotukset työntekijöiden on:

  1. Anna mahdollisuuksia saada tietoa suunnitelman sisältämistä terveyteen, turvallisuuteen ja vammojen ehkäisyyn liittyvistä tiedoista;
  2. toteuttaa ja noudattaa terveys- ja turvallisuuskäytäntöjä ja -menettelyjä;
  3. Anna palautetta ja anna palautetta oppaan parantamiseksi jatkuvasti.

3.0Ohjelmavastuut

3.1Henkilökunta

A. Turvallisuusupseeri

  1. Hallitse DHSS:n turvallisuusohjelmaa;
  2. Käytä turvallisuusasioita suoraan jaostojen johtajien ja turvallisuustoimikuntien edustajien kanssa;
  3. Auta johtajia kehittämään turvallisuuskoulutusohjelmia osastoilleen;
  4. Tarkista työtapaturmat.
  5. Tutki työhön liittyviä kuolemantapauksia ja yön yli tapahtuneita sairaalahoitotapauksia.

B. Keskusturvallisuuden neuvoa-antavan komitean jäsenet

  1. Auta tiedottamaan DHSS-divisioonan työntekijöille uusista ja käynnissä olevista turvallisuuskäytännöistä.
  2. Suosittele uusia ja tarkistettuja turvallisuussääntöjä ja -menettelyjä johdon hyväksyttäviksi.
  3. edistää tapaturmien ehkäisyä ja turvallista työsuoritusta työalueillaan.
  4. Arvioi työntekijöiden turvallisuusehdotuksia ja -ongelmia ja vastaa niihin.

C. Osaston johtajat

Turvallisuusvastaavan avustuksella:

  1. Varmista, että divisioonan työntekijöille järjestetään turvallisuuskoulutus.
  2. Varmista, että osastolla noudatetaan turvallisuussääntöjä ja -menettelyjä.
  3. Arvioi divisioonan johtajien ja esimiesten turvallisuussuorituskykyä säännöllisillä suoritusarvioinneilla.
  4. Laadi vuotuinen koulutussuunnitelma (muut kuin toimistotyöntekijät).
  5. Varmista, että jokaisella toimipaikalla (vähintään 10 työntekijää) on hätätoimintasuunnitelma ja että koulutusta järjestetään.
  6. Varmista, että kaikille työntekijöille, jotka joutuvat työssään kosketuksiin vaarallisten aineiden kanssa, on:
    1. tarvittavat työkalut, laitteet, koulutus ja tiedot turvallisista työtavoista; ja
    2. noudatettava vaarallisia materiaaleja koskevia turvallisuuskäytäntöjä, menettelyjä ja määräyksiä.

D. Työntekijät

  1. Noudata vahvistettuja turvallisuuskäytäntöjä ja -menettelyjä.
  2. Ilmoita valvojalle kaikista havaitsemistaan ​​vaarallisista olosuhteista.
  3. Käytä tarvittaessa henkilökohtaisia ​​suojavarusteita.
  4. Osallistu vaadittuun koulutukseen tai perehdyttämiseen turvallisuustietoisuuden lisäämiseksi.
  5. Ilmoita viipymättä kaikista työhön liittyvistä vammoista tai sairauksista esimiehelle.
  6. Täytä vaaditut työntekijöiden korvauslomakkeet 24 tunnin kuluessa työtapaturmasta tai sairaudesta.
  7. Tutustu turvallisuussuunnitelman tietoihin ja osallistu työpaikan turvallisuuskokouksiin.
  8. Anna palautetta ja palautetta turvallisuussuunnitelmasta.
  9. Noudata kaikkia vaarallisia materiaaleja koskevia määräyksiä ja osallistu vaadittuun koulutukseen.

E. Suunnitellut johtajat/työmaan valvojat

  1. Tämän suunnitelman ja kaikkien muiden heidän työhönsä liittyvien turvallisuussääntöjen ja menettelyjen noudattaminen.
  2. Varmistaa, että turvallisuuskoulutustoimet suoritetaan osastonjohtajan laatiman koulutussuunnitelman mukaisesti.
  3. Tutki viipymättä kaikki onnettomuudet ja varmista, että korjaavat toimenpiteet ryhdytään onnettomuuksien syyn poistamiseksi.
  4. Suorita vuosittainen turvallisuustarkastus tunnistaaksesi työpaikan vaarat tai vaarallisen käytöksen ja varmistaaksesi, että korjaavat toimet on toteutettu.
  5. Vastaa työntekijöiden turvallisuushuoliin ja -ongelmiin.
  6. Varmista, että kaikki vaaditut tapaturmalomakkeet on täytetty ajoissa.
  7. Pidä kirjaa turvallisuuskokouksista.
  8. Ole vastuussa siitä, että turvallisuusmateriaalit esitetään, ja ole työntekijöiden käytettävissä.
  9. Keskustele turvallisuuskokouksissa seuraavista: vaaralliset teot tai käytännöt, äskettäiset vammat tai läheltä piti -tilanteet, ensiapu- ja hätätoimenpiteet, turvallisuusauditoinnit ja asiaankuuluvat tieteelliset raportit tai havainnot.
  10. Suorita turvallisuusopastus kaikkien uusien työntekijöiden kanssa ennen työn aloittamista ja hanki turvallisuusopastuksen tarkistuslistalomake.
  11. Osallistu koulutukseen onnettomuuksien tutkinnasta, taistelutahtoisten asiakkaiden kanssakäymisestä (tarvittaessa) ja vaarojen tunnistamistaidoista.
  12. Kehitä ja tallenna oppituntisuunnitelma jokaista turvallisuuskoulutusta varten.
  13. Säilytä ajantasaiset tiedot jokaisen työntekijän työterveys- ja turvallisuuskoulutuksesta ja säilytä kolme vuotta.
  14. Täytä yleinen turvallisuustarkastuslomake vähintään kerran vuodessa.
  15. Varmista, että OSHA 300a -lomake hankitaan osoitteesta EEO Services, 240 Main Street, Juneau, AK ZIP, ja että se postitetaan 1. helmikuuta 30. huhtikuuta joka vuosi.
  16. Varmista, että turvallisuussuunnitelmat ovat saatavilla ja ajan tasalla.

4.0Turvallisuuskoulutus ja viestintä

4.1Käytäntöstandardi

Turvallisuuskoulutus- ja viestintäelementin tavoitteena on tarjota kaikille työntekijöille yhtenäinen turvallisuus riittävät tiedot, koulutus, opastus ja koulutus, jotta he voivat kehittää tietoisuutta suojella itseään ja muita loukkaantumilta.

4.2DHSS:n kirjallisen turvallisuussuunnitelman jakaminen

DHSS:n kirjallinen turvallisuussuunnitelma (eli turvallisuuskäsikirja) on saatavilla jokaiselle työmaapaikalle. Nämä tiedot säilytetään paikassa, joka on kaikkien työntekijöiden tiedossa ja saatavilla.

4.3DHSS:n keskusturvallisuuden neuvoa-antava komitea

Keskiturvallisuuden neuvoa-antava komitea perustetaan seuraavia tarkoituksia varten:

  1. Onnettomuustorjuntakonseptien edistäminen osaston yleisen turvallisuustason parantamiseksi;
  2. onnettomuuksien/onnettomuuksien tarkastelu ja suunnitelmien laatiminen toistumisen estämiseksi;
  3. Turvallisuusaiheiden, kirjallisuuden ja/tai videoiden esittäminen, jotka parantavat ja ylläpitävät turvallisuustietoisuutta;
  4. Foorumin tarjoaminen osallistumiselle, palautteelle ja ryhmätyölle;
  5. Turvallisuusasioissa pysyminen ajan tasalla;
  6. Yhteisen ja johdonmukaisen lähestymistavan luominen ja ylläpitäminen DHSS-turvallisuus- ja häviöntorjuntaohjelmaan.

4.4Turvallisuuskokoukset – yleistä

Turvallisuuskokousten tarkoituksena on perehdyttää työntekijöitä heidän työtehtäviinsä liittyviin oleellisiin turvallisuusaiheisiin.

Turvallisuuskokouksia tulisi pitää kussakin jaostossa. Turvallisuuskokoukset ovat tärkeä viestintälinkki jokaiselle työntekijälle. Näiden kokousten pöytäkirjat tulee kirjata DHSS:n turvallisuuskokouksen oppituntisuunnitelmaan.

Keskusteluaiheiden tulee koskea vain turvallisuusasioita. Esimiehen olisi kuitenkin järkevää ajoittaa turvallisuuskokous ennen säännöllistä henkilöstökokousta tai sen jälkeen.

4.5Turvallisuuskokoukset – johtajan nimitetty johtaja / työmaavalvoja

Divisioonan johtaja on vastuussa siitä, että turvallisuuskokoukset pidetään kaikille toimistoon kuulumattomille työntekijöille, ja hän opastaa johtajia/työmaan esimiehiä joille aiheita esitellään. Ohjaaja on sitten vastuussa siitä, että materiaali esitetään työntekijöille. Hänen tulee:

  1. Tuo keskusteluun esiin havaitut vaaralliset teot, käytännöt tai olosuhteet;
  2. Tarkista viimeaikaiset vammat ja läheltä piti -tapaukset. Keskustelkaa, miksi ne tapahtuivat ja mitä voidaan tehdä;
  3. Kannustaa työntekijöiden ehdotuksia ja keskustelua;
  4. Tarkista ensiapu- ja hätämenettelyt;
  5. Käytä turvallisuusauditointien tuloksia keskustelunaiheiden lähteenä;
  6. Jaa viimeaikaisen tieteellisen raportin sisältö tai havainnot, jotka liittyvät työntekijöiden turvallisuuteen;
  7. Hyödynnä kirjoitettuja ja audiovisuaalisia apuvälineitä. Juneaun turvallisuusvastaava kerää ja ylläpitää turvallisuusvideokirjastoa. Nämä on tarkoitus lainata divisioonille niiden tarpeiden mukaan. Lisätietoja saat turvallisuusvastaavalta numerosta 465-4734.

4.6Uuden työntekijän turvallisuusopastus

Kaikkien uusien työntekijöiden on saatava yleinen turvallisuusopastus ennen työn aloittamista. Tämä ohje sisältää sovellettavien turvallisuussääntöjen, käytäntöjen ja menettelyjen katsauksen. Tämän tarkastelun aikana käsitellyt asiat merkitään Turvallisuusohjeen tarkistuslista -lomakkeeseen. Esimerkki tästä lomakkeesta löytyy liitteestä B. Tämän jälkeen työntekijä allekirjoittaa tarkistuslistan ja siitä tulee osa hänen henkilöstötiedostoaan. Ohjaajan nimittämä/työpaikan valvoja vastaa perehdyttämisen toteuttamisesta.

Yleinen turvallisuussuunta on seuraava:

  1. Kerro koko henkilöstölle, että aina turvallinen työskentely on työsuhteen ehto. On korostettava, että DHSS on aidosti huolissaan heidän turvallisuudestaan.
  2. Tarkista kaikki paikan päällä tapahtuva fyysinen asettelu hätäkokoonpanon ja evakuoinnin osalta. Paikan päällä olevan fyysisen sijoittelun tarkastelu sisältää seuraavat tunnisteet:
    1. hätäuloskäynnit
    2. hätäkokousalueet (hätäevakuointihenkilöiden laskemista varten)
    3. ensiaputilat
    4. lounastilat
    5. pesutilat
    6. puhelinpaikat < /li>
    7. välivarastot
    8. tiejärjestelmät
    9. liikennelogistiikka; ja
    10. rajoitetut alueet
  3. Neuvo työntekijöitä, missä turvallisuuskäsikirjoja ja -oppaita säilytetään.
  4. Selitä onnettomuuksien/onnettomuuksien ilmoittamismenettelyt.
  5. Tunnista vaiheet, jotka on toteutettava.
    1. Tunnista mahdolliset vaarat;
    2. Poista mahdolliset vaarat;
    3. Hallitse mahdollisia vaaroja; ja
    4. Minimoi altistuminen vaaroille.
  6. 6. Suojavarusteiden oikea valinta, hoito ja käyttö (tarvittaessa).
    1. kypärät;
    2. suojalasit;
    3. turvajalkineet;
    4. silmiensuojaimet/kasvosuojaimet;
    5. hengityksensuojaus;
    6. kuulonsuojaimet;
    7. käsineet; ja
    8. suojaliivit.
  7. Sammuttimien ja letkujen sijainti.
  8. Työkalujen, laitteiden ja ajoneuvojen huollon tarkistaminen.
  9. Työalueiden kodinhoitostandardit.
  10. Katsaus ja esittely manuaalisista nostomenetelmistä – Taivuta polviasi!!
  11. Tarkistus erityisistä mekaanisista nostomenetelmistä (tarvittaessa).
  12. DHSS:n vaarallisen viestintäohjelman katsaus ja työntekijöiden oikeus saada tietoa vaarallisista aineista, joille he voivat altistua.
  13. Ohjeet hätätilanteisiin.
  14. Tietyt ohjeet tai menettelyt taistelutahtoisten asiakkaiden kanssa (jos sovellettavissa).

4.7Koulutus (muut kuin toimistotyöntekijät)

4.7.1Valtuutettu johtaja/työpaikan valvoja

Johtajan nimetyt/työpaikan valvojat ovat keskeisiä toimijoita onnistunut turvallisuusohjelma. Heidän on mainostettava ohjelmaa suoraan työntekijöilleen. Tämän saavuttamiseksi heille voidaan tarjota seuraava koulutus.

  1. Onnettomuustutkintataidot
  2. Käsittely taistelevien asiakkaiden kanssa (tarvittaessa)
  3. Vaarojen tunnistamistaidot

4.7.2Työntekijä < /h4>

Turvallinen työsuoritus on DHSS:n työsuhteen ehto. Toimialan ulkopuolisten työntekijöiden koulutusvaatimukset määrittävät ja tunnistavat divisioonien johtajat. Koulutuksen sisällössä käsitellään erityisiä vaaroja tai tarpeita, jotka liittyvät työntekijän työmaahan. Johtajan nimittämät/työpaikan esimiehet ovat vastuussa materiaalin esittämisestä toimiston ulkopuolisille työntekijöilleen

4.7.3Koulutustuntisuunnitelmat

Tehokkaan turvallisuuskoulutuksen tarjoaminen edellyttää huolellista suunnittelua ja organisointia. Täyttääkseen DOL-OSHA:n koulutuksen odotukset, jokaiselle harjoitukselle laaditaan tuntisuunnitelma. DHSS Safety Meeting Lesson Plan -lomaketta voidaan käyttää tuntisuunnitelmien tallentamiseen. Esimerkki tästä lomakkeesta löytyy liitteestä B. Esimerkkejä suoritetuista tuntisuunnitelmista sellaisista aiheista kuin selkäturvallisuus, liukastuminen ja putoaminen sekä videopäätteen ergonomia saa soittamalla turvallisuusvastaavalle.

Oppituntisuunnitelman tulisi toimia koulutuksen mallina. Hyvä tuntisuunnitelma sisältää seuraavat asiat:

  1. Esittää materiaalin oikeassa järjestyksessä.
  2. Korostaa materiaalia suhteessa sen tärkeyteen.
  3. Pidä tunnit keskittyneenä ja aikataulussa.
  4. Kannustaa harjoittelijoita osallistumaan.
  5. Täyttää OSHA:n turvallisuuskoulutuksen vaatimukset.

4.7.5 Puolustava kuljettajien koulutus

Suurella osalla DHSS:n työntekijöistä on käytettävä joko valtion omistamia, vuokrattuja, vuokrattuja tai henkilökohtaisesti omistamia ajoneuvoja valtion liiketoiminnan harjoittamiseksi. Kun otetaan huomioon tämän toiminnan volyymi ja Alaskassa usein esiintyvät epäsuotuisat sääolosuhteet, on tärkeää, että osasto auttaa nostamaan perusosaamista. Puolustavan kuljettajan koulutuksen tarkoituksena on antaa työntekijöille tiedot ja työkalut olla parempia kuljettajia. Tämän koulutuksen aiheita ovat mm.

  1. Puolustavan ajotaidon kehittäminen;
  2. päätöksenteko sekunnin murto-osassa;
  3. Varmuuskopiointi;
  4. turvaetäisyyden pitäminen;
  5. Pysy valppaana risteyksissä;
  6. Ajaminen huonoissa sääolosuhteissa.

Divisioonan johtajia rohkaistaan ​​tarjoamaan koulutusbudjettinsa puitteissa mahdollisuus osallistua puolustusajokurssille työntekijöille, jotka joutuvat usein ajamaan valtion liiketoiminnassa.

4.7.6Koulutusasiakirjojen säilyttäminen

Kaikista työterveys- ja turvallisuuskoulutuksesta, mukaan lukien kunkin työntekijän opastukset, on säilytettävä ajantasaiset tiedot. Koulutusasiakirjat on säilytettävä vähintään kolme vuotta. Niiden tulee olla helposti saatavilla tarkastettavaksi.

4.8Turvallisuusilmoitustaulut

Turvallisuusilmoitustaulu näytetään jokaisessa DHSS-laitoksessa, jossa on vähintään 10 työntekijää, jotta työntekijöille voidaan tarjota keskitetty sijainti turvallisuuteen liittyvien tietojen lähettämistä varten.

Ilmoitustauluja käytettäessä on otettava huomioon seuraavat seikat:

  1. Määritä tietty ilmoitustaulu tai osa olemassa olevasta taulusta, joka on varattu yksinomaan turvallisuusmateriaalille.
  2. Aseta paikkaan, jossa työntekijä altistuu eniten (lounashuone, taukohuone, tilan keskusosa);
  3. Viestit on järjestetty siististi.
  4. Poista julisteet, turvallisuuskomitean pöytäkirjat ja muut vanhentuneet tiedot;

Ilmoitustaulujen ylläpidosta vastaavat johtajan nimittäjät/työpaikan valvojat.

Seuraavat kohteet lähetetään:

  1. OSHA 300a -yhteenveto (erityisesti ajanjaksolla 1. helmikuuta - 31. huhtikuuta);
  2. OSHA 2003 -juliste (turvallisuus ja terveys työssä);
  3. OSHA "Sinun oikeutesi tietää" -juliste;
  4. Hätänumerot 8"x11".

5.0 Onnettomuuksien ja tapaturmien tutkinta ja raportointi

Kun työntekijä loukkaantuu työssään, työntekijän on täytettävä DOL-raportti työtapaturmista ja -sairauksista (ROI) (07-6101) ja anna se esimiehelleen, joka puolestaan ​​välittää sen osoitteeseen:

ROI@admin.state.ak.us sähköpostitse

Tai

Faksi osoitteeseen:

Alkuperäinen lomake tulee lähettää osoitteeseen:

Työntekijän esimiehen on täytettävä esimiehen tapaturman tutkintaraportti ja lähetettävä se ROI:n mukana.

Nämä kaksi lomaketta voidaan ladata hallintoministeriön riskienhallinnan verkkosivulta. (Katso lomakkeet) Web-sivustolla seuraavasti:

http://www.state.ak.us/local/akpages/ADMIN/drm/forms.shtml

5.1Tavoite ja määritelmät

Onnettomuuden/tapahtuman tutkinnan tavoitteena on selvittää syy ja toteuttaa sopivat korjaavat toimenpiteet.

Tutkinta on järjestelmällinen tutkimuksen, havainnoinnin ja tutkimuksen prosessi, joka koostuu kolmesta osasta, mukaan lukien:

  1. Onnettomuuden/tapahtuman kuvaus;
  2. Onnettomuuden/onnettomuuden syy (Miksi se tapahtui?);
  3. Suositukset.

Onnettomuuden/tapahtuman syyn selvittämisen jälkeen tulee laatia suosituksia toistumisen ehkäisemiseksi.

Alla on onnettomuuksia ja vammoja koskevat keskeiset määritelmät:

  1. Rekisteröitävä tapaturma
    1. Mikä tahansa työntekijälle/työntekijöille sattunut tapaturma, joka johtaa kuolemaan tai loukkaantumiseen
    2. Kaikki tapaturmat, jotka johtavat tajunnan menetykseen, työn tai liikkumisen rajoittamiseen , siirtyminen toiseen työhön tai muu sairaanhoito kuin ensiapu
  2. Ensiapuvamma
    1. Onko työntekijälle sattunut tapaturma, joka johtaa alaikäisen kertaluonteiseen hoitoon viiltoja, naarmuja, kolhuja jne., jotka eivät tavallisesti vaadi lääketieteellistä hoitoa
    2. Myöhemmin mainittujen vammojen tarkkailu.
  3. Ammattitauti
    1. Onko mikä tahansa epänormaali tila tai häiriö, joka johtuu altistumisesta ympäristötekijöille ja joka liittyy työhön.
    2. Aiheuttaa hengittämisen, imeytymisen, nielemisen tai suoran kosketuksen.
  4. Altistustapahtuma
    1. Onko seurauksena tietty silmä, suu, muu limakalvo, ehjä iho tai kosketus veren tai muiden mahdollisesti tarttuvaa materiaalia työntekijän tehtävien suorittamisesta.

5.2 Onnettomuustapausten tutkintamenettelyt

5.2.1 Kuoleman tai yön yli sairaalahoito

Onnettomuudet, joihin liittyy kuolema tai yön yli DHSS-työntekijän sairaalahoitoon on suhtauduttava erittäin huolella. Esimiehen vastuulla on tutkia ja dokumentoida kaikki työtapaturmiin liittyvät olosuhteet ja ryhtyä rakentaviin toimiin toistumisen ehkäisemiseksi.

Safety Plan

Välittömästi onnettomuuden jälkeen esimiehen on:

  1. Täytä DOLReportofOccupational Injuryand Illnessform(ROI) (07-6101) ja lähetä se osoitteeseen: ROI@admin.state.ak.us tai TyöntekijäpalvelutDivision of PersonnelFax:(907) 465-5850Alkuperäinen työntekijälomake tulee lähettää osoitteeseen: Työntekijäosasto240 Main Street, Suite 501 Juneau, Alaska99811Valvojan on myös täytettävä Supervisor's Accident Investigation Report -lomake ja lähetettävä se ROI:n mukana.
  2. Alaskan työturvallisuus- ja työterveyshallinnon laissa 18.60.058(a) todetaan, että työtapaturman sattuessa, joka on kohtalokas yhdelle tai useammalle työntekijälle tai johtaa yhden tai useamman työntekijän sairaalahoitoon yön yli , työnantajan on ilmoitettava tapaturmasta työterveys- ja työturvallisuusosastolle viimeistään 8 tunnin kuluttua siitä, kun hän on saanut tiedon onnettomuuden tapahtuneesta. Pykälän 18.60.058 noudattamiseksi ja vakavien seuraamusten välttämiseksi on tärkeää, että kuolema ja yön yli sairaalahoitotapauksista ilmoitetaan välittömästi Alaskan työministeriölle 907 (269-4940). Tämä ilmoitusvelvollisuus koskee myös vammoja, joissa on tapahtunut tajunnan menetys. Näistä onnettomuuksista on myös ilmoitettava DHSS:n turvallisuusvastaavalle.

5.2.2 Tallennettavat ja ensiaputapaukset

Esivalvojan tulee:

  1. Tutki tapaturma keskustelemalla loukkaantuneen työntekijän ja muiden henkilöiden kanssa, jotka voivat tarjota tietoja. Jos mahdollista, mene työntekijän kanssa tarkalleen paikkaan, jossa loukkaantuminen tapahtui, ja pyydä häntä kuvailemaan, miten se tapahtui. Kysymyksiä, kuka, mitä, milloin, missä, miksi ja miten voidaan käyttää perustietojen määrittämiseen. Esitä tarkempia kysymyksiä, jotka voivat auttaa paljastamaan tapahtuman todelliset syyt. Kun syy-yhteys on selvitetty, katso tapoja, joilla onnettomuus olisi voitu estää. Ole valmis muuttamaan fyysisiä työpaikkoja, työmenetelmiä, suojavarustevaatimuksia tai mitä tahansa muuta, mikä voi auttaa estämään toistumisen.
  2. Täytä DOL-raportti työtapaturmista ja -sairauksista (02-921) ja jaa. Lisäksi tulee täyttää esimiehen onnettomuustutkintaraporttilomake (02-932) ja jakaa se. Kopio valvojien onnettomuustutkintalomakkeesta tulee lähettää turvallisuusvastaavalle Juneaussa.

6.0 Veren välityksellä leviävät patogeenit

6.1 Johdanto

Veri tai tietyt muut kehon nesteet voivat sisältää taudinaiheuttajia eli mikro-organismeja, jotka aiheuttavat sairauksia . Mahdollisia taudinaiheuttajia ovat B- ja C-hepatiittivirukset (HBV tai HCV) tai AIDSia aiheuttava ihmisen immuunikatovirus (HIV). Jos henkilö altistuu verelle rikkoutuneelle tai vaurioituneelle iholle, silmien, nenän, suun limakalvoille tai neulanpistolla tai muulla injektiolla, on olemassa mahdollisuus saada infektio minkä tahansa mahdollisen patogeenin kanssa. Infektioriskin minimoimiseksi on annettava tietoa ja koulutusta niille, jotka todennäköisesti altistuvat; Hepatiitti B -rokotus tarjotaan; suojatoimenpiteitä työympäristössä on otettu käyttöön; ja altistuminen raportoidaan sen varmistamiseksi, että asianmukainen lääketieteellinen arviointi ja hoito voidaan tarjota. On erityisen tärkeää, että työntekijät, joilla on mahdollinen altistuminen, ymmärtävät ja noudattavat yleisten varotoimien periaatetta työturvallisuus- ja työterveyshallinnon standardin mukaisesti. "Yleiset varotoimet" on infektioiden torjuntaan liittyvä lähestymistapa, jossa kaikkia verta ja kehon nesteitä käsitellään ikään kuin ne olisivat tartunnan saaneita ja tarvittavat varotoimenpiteet toteutetaan.

6.2Soveltamisala ja soveltaminen

Osavaltion OSHA-standardit edellyttävät veren välityksellä leviävien taudinaiheuttajien ohjelmaa työntekijöille, joilla on työtehtäviä, jotka "kohtuullisesti altistavat" verelle ja tietyille muille kehon nesteille, kiinnittämättömille ihmiskudoksille tai soluviljelmille. Tämä ohjelma on tarkoitettu estämään veren välityksellä leviävien taudinaiheuttajien tartuntaa. DHSS-politiikan mukaan veren välityksellä leviävien patogeenien ohjelma koskee kaikkia henkilöitä, jotka voivat altistua osaston toiminnan kautta.

6.3Altistumisen hallintasuunnitelma

Jokainen osasto laatii kirjallisen altistumisen hallintasuunnitelman, jossa ilmoitetaan työn luokitukset sekä tehtävät ja menettelyt, joihin mahdollinen altistuminen liittyy. Suunnitelmaan sisältyy myös osoitus tarvittavista teknisistä ja työharjoitteista, henkilönsuojaimista, kodinhoidosta, merkinnöistä, koulutuksesta ja lääketieteellisistä valvontatoiminnoista.

A. Koulutus

Koulutus on annettava aluksi silloin, kun työntekijöille määrätään altistumiseen liittyviä tehtäviä, ja sen jälkeen vuosittain. Tämän koulutuksen antaa jokainen divisioona tarpeen mukaan DHSS:n turvallisuusvastaavan tuella. Koulutuksen sisältö sisältää:

Esimiehen vastuulla on varmistaa, että työntekijät suorittavat perus- ja vuosikoulutuksen.

B. Lääketieteellinen valvonta

6.4Roolit ja vastuut

A. Osastonjohtaja

B. Valvoja

C. Turvallisuusupseeri

D. Yksilöllinen

Jos sinulla on veren välityksellä leviäviin taudinaiheuttajiin liittyviä kysymyksiä, tutustu laitoksesi sivustokohtaiseen veren välityksellä leviäville taudinaiheuttajille altistumisen hallintasuunnitelmaan.

7.0Altistuminen veren välityksellä leviäville taudinaiheuttajille

7.1Tavoite

Määrittää vastuut, laatia menettelyt, ohjeet ja asianmukaiset käytännöt työperäisen veren välityksellä leviäville taudinaiheuttajille altistumisen käsittelemiseksi.

7.2Soveltamisala

Koskee kaikkia DHSS:n työntekijöitä, jotka voivat työskennellessään joutua kosketuksiin veren välityksellä leviävien patogeenien kanssa.

7.3Tavoite

Suojella DHSS-työntekijöiden terveyttä, jotka saattavat altistua veren välityksellä leviäville taudinaiheuttajille, luomalla työkäytäntöjen valvontaa ja tarjoamalla koulutusta altistumisriskin vähentämiseksi.

7.4Ohjelman vaatimukset altistumisen määrittäminen

DHSS:n on määritettävä, ketkä työntekijät voivat altistua ammatillisessa työssä verelle tai muille mahdollisesti tartuntavaarallisille materiaaleille. Tämä määritys tehdään kolmeen luokkaan: (l) työluokitukset, joissa kaikkien työntekijöiden voidaan kohtuudella olettaa altistuvan ammatilliselle altistumistiheydestä riippumatta; (2) työluokitukset, joissa joillakin työntekijöillä on ammatillinen varmistus, jälleen ottamatta huomioon altistumisen tiheyttä, ja (3) ne työluokitukset, joissa ei ole ammatillista altistumista.

7.5Insinöörityön ja työskentelyn hallintalaitteet

A. Suunnittelu- ja työskentelyohjeiden noudattaminen

Yksikön tai työvuoron esimiehet ovat vastuussa seuraavien suunnittelu- ja työkäytäntöjen valvonnasta.

B. Yleiset varotoimet

Jokaisessa laitoksessa noudatetaan yleisiä varotoimia, jotta estetään kosketus veren tai muiden mahdollisesti tarttuvaa materiaalien kanssa. Kaikki veri tai muut mahdollisesti tartuntavaaralliset materiaalit katsotaan tarttuvaksi riippumatta lähdehenkilön kokemasta tilasta. Veri on tärkein yksittäinen HIV:n, HBV:n ja muiden veren välityksellä leviävien patogeenien lähde työelämässä. HIV:n, HBV:n ja muiden veren välityksellä leviävien patogeenien torjuntatoimissa on keskityttävä verelle altistumisen estämiseen sekä HBV-rokotusten antamiseen* Yleiset varotoimet koskevat myös kudoksia ja seuraavia nesteitä: aivo-selkäydinneste, nivelneste, keuhkopussin neste , vatsakalvon neste, sydänpussin neste, siemenneste, emättimen erite ja lapsivesi. Altistuminen näille kehon nesteille on erittäin harvinaista DHSS-työasetuksissa. Yleiset varotoimet eivät koske sylkeä (paitsi hammaslääkärissä, jossa syljen ja veren sekoitus on yleinen).

C. Käsienpesu

  1. Klinikoilla, joissa otetaan verta (poistopiste, sormipuikko, kantapää jne.), joissa potilaita tutkitaan, sidoksia vaihdetaan tai joilta kerätään mahdollisesti tartunnan saaneita materiaaleja, tulee olla helposti saatavilla oleva pesuallas, jossa on lämmintä juoksevaa vettä. , saippuaa ja paperipyyhkeitä.
  2. Jos joudutaan ottamaan verta tai suorittamaan muita toimintoja, jotka voivat johtaa altistumiseen verelle tai muille mahdollisesti tartuntavaarallisille aineille, eikä pesuallas ja juoksevaa vettä ole saatavilla, joko antiseptisen käsienpuhdistusaineen on oltava käytettävissä. puhtailla paperipyyhkeillä tai antiseptisiä pyyhkeitä on oltava saatavilla. Työntekijän tulee käyttää antiseptistä ainetta tilapäiseen puhdistukseen ja sen jälkeen pestä kätensä mahdollisimman pian pesualtaalla mahdollisen työperäisen altistumisen jälkeen.
  3. Esimiesten ja ohjelmavastaavien on varmistettava, että työntekijät pesevät kätensä tai käyttävät antiseptistä käsienpuhdistusainetta välittömästi tai niin pian kuin mahdollista sen jälkeen, kun: (1) käsineet tai muut henkilönsuojaimet on poistettu; ja (2) viimeistelytyöt, joissa työntekijä on käyttänyt antiseptistä pyyhettä tilapäiseen puhdistukseen altistumisen välillä.

D. Työharjoitteluohjeita, joita on noudatettava aina

  1. Neulat ja terävät esineet
    1. Saastuneita neuloja ja muita saastuneita teräviä esineitä ei saa missään olosuhteissa taivuttaa tai laittaa takaisin.
    2. Käytetään vain kertakäyttöisiä neuloja ja teräviä esineitä. Kertakäyttöisiä laitteita ei käsitellä uudelleen.
    3. Välittömästi käytön jälkeen tai mahdollisimman pian sen jälkeen saastuneet neulat tai terävät esineet on sijoitettava terävien esineiden säiliöön, joka on puhkaisunkestävä, merkitty tai värikoodattu biovaaraksi, vuotamaton sivuilta ja pohjalta, ja puhdistettava. Terävien esineiden säiliöiden kannet on pidettävä suljettuina, kun niitä ei käytetä aktiivisesti ja kuljetuksen aikana.
    4. Terävät säiliöt vaihdetaan, kun ne ovat kolme neljäsosaa täynnä, jotta säiliö ei täyttyisi liikaa. Säiliöt on sijoitettava tai asennettava siten, että aukko, johon terävät esineet asetetaan, on selvästi näkyvissä.

E. Työalueet

  1. Syöminen, juominen, tupakointi, kosmetiikan tai huulirasvan levittäminen ja piilolinssien käsittely on kiellettyä työalueilla, joilla on kohtuullinen todennäköisyys ammatilliseen altistumiseen. Tämä koskee kaikkia alueita, joilla verta tai muita mahdollisesti tarttuvia materiaaleja kerätään, käsitellään tai testataan.
  2. Ruokaa ja juomaa ei saa säilyttää jääkaapissa, jäähdyttimessä, pakastimessa tai kaapissa tai hyllyillä, työtasoilla tai työtasoilla, joissa on verta tai muita mahdollisesti tartuntavaarallisia aineita. Biologisten näytteiden varastointiin tai kuljetukseen käytettäviä laitteita, kuten jääkaappeja ja jäähdyttimiä, ei saa käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen.
  3. Verenotto, verenkäsittely ja näytteenotto
    1. Verenotto ja veren tai muiden mahdollisesti tartuntamateriaalien käsittely on tapahduttava merkityillä alueilla kussakin toimistossa, klinikalla tai muussa laitoksessa. Jos verta on käsiteltävä suuria määriä (kuten väestötutkimuksen tai taudinpurkauksen tapauksessa), voidaan tilapäisesti määrätä alue näytteiden keräämisen tai pakkaamisen käsittelyalueeksi.
    2. Veren tai muiden mahdollisesti tarttuvien materiaalien tunnustelua/imua ei tehdä missään olosuhteissa.
    3. Verinäytteet tai muut mahdollisesti tartuntavaaralliset materiaalit on sijoitettava merkittyihin astioihin, jotka estävät vuodon keräämisen, käsittelyn, käsittelyn ja varastoinnin aikana. Mahdollisesti tartuntavaarallisten materiaalien laboratorionäytteet on sijoitettava merkittyihin jäähdyttimiin tai postituspakkauksiin välittömästi tai niin pian kuin mahdollista vuotojen tai rikkoutumisen estämiseksi.
    4. Kuljetusnäytteet tulee sijoittaa kaksoissäiliöön, jos säiliö vuotaa tai on likaantunut ulkopuolelta. Kuljetettaviksi tarkoitettujen näytteiden on oltava Yhdysvaltain postisäännön 124.383a mukaisia, jotka määrittelevät etiologisten tekijöiden pakkausvaatimukset.
    5. Syövän havaitsemistoiminnasta saatuja kiinnittämättömiä dialevyjä on käsiteltävä mahdollisesti tarttuvana materiaalina.
    6. Veren tai muiden mahdollisesti tarttuvaa materiaalia saastuttamat laitteet on dekontaminoitava ennen kuljetusta tai korjausta. Mahdollisesti saastuneiksi jäävät osat on tunnistettava helposti havaittavalla etiketillä tai tunnisteella.
    7. Jos laitteita ei voida puhdistaa, biolääketieteen teknikot ja laitekorjaushenkilöstö saavat tiedon, kun korjausta vaativat laitteet saattavat kontaminoitua.
    8. Rikkoutunutta lasia, joka saattaa olla veren tai muiden mahdollisesti tarttuvaa materiaalia saastuttamaa, ei saa poimia käsin edes käsineitä käytettäessä. Luutaa, roskalappua, pihtejä tai muita mekaanisia välineitä tulee käyttää. Käytetyt laitteet on desinfioitava jälkeenpäin pesuainepesulla, jonka jälkeen liotus natriumhypokloriittiliuoksessa (kotitalousvalkaisuaine) vähintään viiden minuutin ajan tai muussa EPA:n hyväksymässä keskitason desinfiointiaineessa.

7.6 Henkilökohtaiset suojavarusteet

A. Yleiset suojavarusteet

  1. Jokainen esimies on vastuussa siitä, että henkilökunta noudattaa yleisiä varotoimia altistuessaan verelle tai muille mahdollisesti tartuntavaarallisille materiaaleille.
  2. Seuraavia esineitä pidetään henkilökohtaisina suojavarusteina:
    1. kertakäyttöiset vinyyli- tai lateksikäsineet;
    2. ei-kertakäyttöiset talouskäsineet, joita käytetään taloudenhoitotehtävissä;
    3. naamarit, silmäsuojaimet ja kasvosuojukset;
    4. kertakäyttöiset kylpytakit tai esiliinat; ja
    5. suukappaleet tai elvytyspussit. Univormuja ei pidetä henkilönsuojaimina, vaan vaatteina.
  3. Jokainen työvuoron tai yksikön esimies on vastuussa siitä, että henkilösuojaimet ovat helposti saatavilla oikean kokoisina ammatillisesti altistuvien työntekijöiden käyttöön.
  4. Henkilökohtaisia ​​suojavarusteita tarjotaan, ylläpidetään, puhdistetaan ja korjataan ilman kustannuksia työntekijälle. Jokainen tapaus, jossa työntekijä suorittaa työperäiseen altistumiseen johtavaa toimintaa ilman asianmukaisten suojavarusteiden käyttöä, on dokumentoitava. Jos asianmukaisten suojavarusteiden käyttämättä jättäminen johtui työntekijän päätöksestä väliaikaisesti ja hetkellisesti kieltäytyä henkilönsuojainten käytöstä harvinaisten ja poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, jotka olisivat estäneet asianmukaisen hoidon toimittamisen potilaalle tai asiakkaalle tai olisivat aiheuttaneet jos työntekijän tai työtovereiden turvallisuudelle aiheutuu lisääntynyt vaara, esimies dokumentoi nämä olosuhteet.
  5. Työntekijän esimies on vastuussa tämän dokumentaation varmistamisesta muistiinpanon muodossa tämän asiakirjan altistumisen jälkeistä arviointia ja seurantaa koskevassa osiossa kuvattujen menettelyjen lisäksi. Esimies säilyttää muistion yhden kopion tietueessa ja toimittaa yhden kopion turvallisuusvastaavalle Juneaussa. Esimiehet ja turvallisuusvastaava tarkastelevat ja arvioivat kuuden kuukauden välein asiakirjat altistumisista, joissa henkilösuojaimia ei käytetty, määrittääkseen menetelmät yleisten varotoimien noudattamisen parantamiseksi taudinvalvontakeskusten suosittelemien ohjeiden mukaisesti ja määrittääkseen, voidaanko turvallisempia toimenpiteitä toteuttaa. kehitetty estämään työperäinen altistuminen.
  6. Tapaukset, joissa työntekijän havaitaan laiminlyövän yleisten varotoimien noudattamista, näkyvät työntekijän suoritusarvioissa.
  7. Viallisista suojavarusteista ilmoitetaan välittömälle esimiehelle, joka hankkii korvaavat tuotteet.

B. Vaatetus

  1. Vaatteet, joissa näkyy näkyvästi verta tai muita mahdollisesti tarttuvia aineita, on vaihdettava välittömästi. Likaiset vaatteet on laitettava välittömästi punaiseen tai merkittyyn biohazard pussiin, joka on tiivis. Pyykin käsittelyssä on käytettävä yleisiä varotoimia, ellei sitä puhdisteta ennen pesua.
  2. Henkilösuojaimet on poistettava ennen kuin työntekijä poistuu työalueelta. Henkilökohtaiset suojavarusteet, kuten veren tai muiden mahdollisesti tarttuvaa materiaalia likaantuneet käsineet, on hävitettävä merkittyyn biohazard pussiin tai värikoodattuihin punaiseen muovipussiin.

C. Käsineet

  1. Kertakäyttöisiä, FDA:n hyväksymiä lateksi- tai vinyylikäsineitä, kuten kirurgisia tai tutkimuskäsineitä, on käytettävä verta otettaessa tai muissa olosuhteissa, joissa on kohtuudella odotettavissa, että työntekijä voi joutua käsikosketukseen veren, muun mahdollisesti tarttuvia materiaaleja, limakalvoja tai vahingoittumatonta ihoa, kuten paikkakohtaisissa toimenpiteissä on määritelty.
  2. Kertakäyttöiset käsineet on vaihdettava niin pian kuin mahdollista, jos ne repeytyvät tai puhkaistaan.
  3. Kertakäyttökäsineet on vaihdettava potilaiden välillä käsienpesun jälkeen käsineiden riisumisen jälkeen. Jos käsienpesumahdollisuutta ei ole saatavilla, on käytettävä antiseptisiä pyyhkeitä tai puhdistusaineita.
  4. Kertakäyttökäsineitä ei saa pestä tai käyttää uudelleen.
  5. Työntekijöiden, jotka suorittavat siivous-/siivoustoimintoja, joihin liittyy verta tai muita mahdollisesti tarttuvia materiaaleja, on käytettävä kertakäyttöisiä käyttöhanskoja.

D. Taloudenhoito

  1. Kaikki laitteet sekä ympäristö- ja työpinnat on puhdistettava ja desinfioitava suoran kosketuksen jälkeen veren tai muiden mahdollisesti tarttuvaa materiaalia vastaan.
  2. Linnikoilla käytettävät pöydät on puhdistettava desinfiointiaineilla. Kertakäyttöistä suojapeitettä on käytettävä työpinnan suojaamiseen, kun verta tai muita mahdollisesti tarttuvia aineita kerätään tai käsitellään. Jos työtaso jossakin vaiheessa saastuu voimakkaasti, suojapeite on poistettava ja pinta puhdistettava ja desinfioitava välittömästi.
    1. Potilaiden välisissä potilastutkimuspöydissä suojapäällysteitä vaihdetaan. Verenottopöytien vuoraukset tarvitsee vaihtaa vain, jos pinta saastuu näkyvästi.
    2. Jos verta tai muita mahdollisesti tarttuvia materiaaleja voi pudota tai hilseillä kertakäyttöisestä suojakuoresta, suojusta pidetään säänneltyä jätettä ja se on hävitettävä asianmukaisesti. Esimerkiksi veripiste kertakäyttöisen pöydän päällyksen päällä ei ole säänneltyä jätettä. Jos verta kuitenkin vuotaa riittävä määrä niin, että se tippuisi, jos päällystettä puristetaan tai väännetään ulos, kyseessä on säänneltyä jätettä.
  3. Veriroiskeet tai muut mahdollisesti tarttuvaa materiaalit on siivottava viipymättä käsineitä käytettäessä. Näkyvät materiaalit on ensin poistettava kertakäyttöisillä pyyhkeillä tai muilla sopivilla keinoilla ja hävitettävä hyväksyttyjen biovaarallisten menetelmien mukaisesti. Pinnat tulee puhdistaa pesuaineella ja sen jälkeen tuoreella 1:100 natriumhypokloriittiliuoksella (kotitalousvalkaisuaine) tai muulla EPA:n hyväksymällä keskitason desinfiointiaineella. Pinta on pidettävä kosteana valkaisuaine- ja vesiliuoksella viiden minuutin ajan ja sen jälkeen annetaan kuivua ilmassa.
  4. Biologisesti vaarallisia muovipusseja, joko merkittyjä tai värikoodattuja, tulee käyttää kaiken sellaisen paperin ja ei-terävän jätteen hävittämiseen, joka on vakavasti veren tai muun mahdollisesti tartuntavaarallisen materiaalin saastuttamaa ja jota pidetään säänneltynä jätteenä. Esimerkiksi biovaarallisia muovipusseja on tarkoitus käyttää kaikkien verellä tai muilla mahdollisesti tartuntakykyisillä materiaaleilla kyllästettyjen esineiden roska-astioiden vuoraukseen.
  5. Toista biovaarallista pussia tai säiliötä on käytettävä, jos ensimmäisen jätesäiliön ulkopuolinen kontaminaatio tapahtuu tai jos on mahdollista, että ensimmäinen pussi voi vuotaa.
  6. Biologisesti vaarallisilla pusseilla vuoratut jäteastiat tulee tarkastaa aina, kun biovaarallinen vuoraus irrotetaan, jotta varmistetaan, ettei roskakoriin ole törkeää saastumista. Jos on, tölkki on puhdistettava pesuaineliuoksella ja desinfioitava sitten 1:100 kotitalousvalkaisuliuoksella.
  7. Rikkoutunutta lasia, joka saattaa olla veren tai muiden mahdollisesti tarttuvaa materiaalia saastuttamaa, ei saa poimia suoraan käsin. Sen sijaan tulee käyttää pihtejä, luutoja ja pölykannuja. Likaantun lasin keräämiseen käytetyt välineet on desinfioitava käytön jälkeen.
  8. Särkynyt lasi, joka saattaa olla saastunut, on laitettava terävien esineiden säiliöön. Jos lasiromun määrä tai koko on liian suuri mahtumaan terävien esineiden säiliöön, on käytettävä toista, sopivan kokoista, kovasivuista astiaa roskien säilyttämiseen. Tämä säiliö on merkittävä asianmukaisesti tämän asiakirjan Biovaaramerkintöjä ja värikoodeja käsittelevässä osassa kuvatulla tavalla ja hävitettävä samalla tavalla kuin terävien esineiden säiliö.
    1. Terävät säiliöt ovat riittäviä, kun:
      1. suljettavissa (sekä väliaikaisilla että pysyvillä kansilla, jotta säiliö voidaan kiinnittää täytettäessä tai suljettuna, kun se ei ole aktiivisessa käytössä tai kuljetuksen aikana);
      2. puhkaisun kestävä;
      3. vuototiivis sivuilta ja pohjalta; ja
      4. merkitty biologisen vaaran merkillä tai värikoodatulla punaisella;
  9. Terävien esineiden säiliöiden tulee olla:
    1. saatavana terävien esineiden välitöntä hävittämistä varten paikoissa, joissa käytetään teräviä esineitä;
    2. pidetty pystyasennossa;
    3. säilytettävä suljettuna kuljetuksen aikana tai kun sitä ei käytetä aktiivisesti; ja
    4. korvataan, kun kolme neljäsosaa kaatuu.
  10. Terävien esineiden säiliöitä ei saa tyhjentää, puhdistaa käsin tai käsitellä millään tavalla, joka voi altistaa työntekijät puhkaisun, hankauksen tai muun ihovamman vaaralle.
  11. Jätteet
    1. Säänneltyjä jätteitä ovat nestemäinen tai puolinestemäinen veri tai muut mahdollisesti tarttuvaa materiaalit; saastuneita esineitä, jotka puristaessaan vapauttaisivat verta tai muita mahdollisesti tarttuvia aineita nestemäisessä tai puolinestemäisessä tilassa; esineet, joissa on kuivattua verta ja jotka voivat vapauttaa tarttuvaa materiaalia käsittelyn aikana; saastuneet terävät esineet; sekä verta ja muita mahdollisesti tarttuvia aineita sisältävät patologiset ja mikrobiologiset jätteet.
    2. Säännellyt jätteet on sijoitettava säiliöihin, jotka ovat suljettavia, rakennettu siten, että ne sisältävät kaiken sisällön ja estävät nesteiden vuotamisen käsittelyn aikana,varastointi, kuljetus tai lähetys.
    3. Nestemäinen veri tai muut mahdollisesti tarttuvaa nestemäiset materiaalit voidaan huuhdella viemäriin tai keskusjätevedenkäsittelylaitoksen palvelemiin kommappeihin.
    4. Säännellyt jätteet, jotka syntyvät kenttäklinikoilla tai pysyvän laitoksen ulkopuolella, on kuljetettava takaisin laitokseen, jossa ne voidaan hävittää asianmukaisesti.
    5. Säännellyt jätteet on hävitettävä Alaskan ympäristönsuojeluministeriön sovellettavien lakien ja määräysten mukaisesti.
  12. Pyykki
    1. Pyykkiä, joka on saastunut verellä tai muulla mahdollisesti tarttuvaa materiaalilla, käsitellään mahdollisimman vähän. Tällainen pyykki sijoitetaan asianmukaisesti merkittyihin (biovaaramerkitty tai värikoodattu punainen pussi) pusseihin käyttöpaikassa. Tällaista pyykkiä ei lajitella tai huuhdella käyttöalueella.
    2. Vaihtoehtoisesti, jos kaikkea likaista pyykkiä käsitellään yleisiä varotoimia noudattaen, pyykkipusseille/säiliöille voidaan käyttää vaihtoehtoista väriä tai etikettiä, kunhan työntekijät on koulutettu tunnistamaan ne sisältävät likaista pyykkiä, joka vaatii yleisiä varotoimia.

7.7 Biovaaramerkinnät ja värikoodaus

A. Vuorojen tai yksiköiden esimiehet ovat vastuussa siitä, että säänneltyjen jätteiden säiliöihin, jääkaappiin ja pakastimiin, jotka sisältävät verta tai muita mahdollisesti tartuntavaarallisia materiaaleja, ja muihin astioihin, joita käytetään veren tai muun mahdollisesti tartuntavaarallisen jätteen varastointiin tai kuljettamiseen, kiinnitetään biovaaramerkinnät.

B. Yleistä biologisen vaaran symbolia tulee käyttää. Etiketin on oltava fluoresoiva oranssi tai oranssinpunainen. Etiketit on kiinnitettävä pakkaukseen tai säiliöön narulla, langalla, liimalla tai muulla tavalla, jotta estetään etiketin tahaton katoaminen tai poistaminen.

C. Punaiset pussit tai säiliöt voidaan korvata etiketeillä.

D. Säännellyt jätteet, jotka on dekontaminoitu, kuten jätteet, jotka on autoklavoitu asianmukaisesti, vapautetaan merkintä-/värikoodausvaatimuksesta.

E. Esimiehet työalueilla, joilla saattaa syntyä säänneltyä jätettä, ovat vastuussa asianmukaisten tarrojen, terävien esineiden säiliöiden ja värikoodattujen punaisten pussien hankkimisesta.

7.8Työntekijöiden koulutus

A. Kaikkien työperäisen altistumisen kohteiksi arvioitujen koko- ja osa-aikaisten työntekijöiden on osallistuttava kaikkiin koulutusohjelman osiin, jotka järjestetään työaikana ja työntekijälle maksutta.

B. Jäljempänä osiossa F määritelty koulutus järjestetään:

  1. ennen immunisointia ja 10 työpäivän kuluessa ensimmäisestä tehtävistä, joissa saattaa esiintyä työperäistä altistumista;
  2. ammatillista altistumista veren välityksellä leviäville taudinaiheuttajille koskevien Alaskan hallintolain määräysten voimaantulopäivän jälkeen; ja
  3. vähintään vuosittain sen jälkeen.

C. Säännön voimaantuloa edeltävänä vuonna veren välityksellä leviäviin taudinaiheuttajiin liittyvää koulutusta saaneille työntekijöille tulee antaa koulutusta vain niiden määräysten osalta, joita ei ollut mukana.

D. Työntekijöille on järjestettävä lisäkoulutusta, kun tehtävissä tai toimintatavoissa tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat työntekijän ammatilliseen altistumiseen. Työntekijän esimies varmistaa ja dokumentoi tällaisen koulutuksen järjestelyt 10 työpäivän kuluessa uuden tehtävän/menettelyn aloittamisesta.

E. On käytettävä materiaalia, joka on sisällöltään ja sanastoltaan soveltuvaa työntekijöiden koulutustason, lukutaidon ja kielen mukaan.

F.Koulutuskurssi, jota kehitetään ja tarkistetaan vähintään kerran vuodessa, sisältää vähintään seuraavat osat:

  1. kopio valtion määräyksistä ja selitys niiden sisällöstä;
  2. selitys laitoksen veren välityksellä leviävien patogeenien altistumisen valvontasuunnitelmasta;
  3. yleinen selvitys veren välityksellä leviävien sairauksien epidemiologiasta ja oireista;
  4. selitys veren välityksellä leviävien patogeenien tarttumistavoista;
  5. tehtävien tunnistaminen, joihin saattaa liittyä altistumista;
  6. selitys sellaisten menetelmien käytöstä ja rajoituksista, jotka ehkäisevät tai vähentävät altistumista, mukaan lukien asianmukaiset tekniset säädöt, työkäytännöt ja henkilönsuojaimet;
  7. selitys henkilökohtaisten suojavarusteiden tyypeistä, käytöstä, sijainnista, poistamisesta, käsittelystä, dekontaminaatiosta ja hävittämisestä;
  8. selitys henkilönsuojainten valinnan perusteista;
  9. tiedot hepatiitti B -rokotuksesta, mukaan lukien teho, turvallisuus, antotapa, edut ja se, että se tilataan ilmaiseksi;
  10. selitys menettelystä, jota on noudatettava, jos altistumistapahtuma tapahtuu, mukaan lukien asianmukaiset toimenpiteet, tapa ilmoittaa tapauksesta, mukaan lukien keneen ottaa yhteyttä, ja saatavilla oleva lääketieteellinen seuranta;
  11. tiedot altistumisen jälkeisestä arvioinnista ja seurannasta, jotka työnantajan on annettava työntekijälle altistumistapahtuman jälkeen; ja
  12. selitys vaaroja tai säänneltyä jätettä koskevista merkeistä ja tarroista sekä värikoodeista.

G. Kopio laitoksesi altistumisen valvontasuunnitelmasta on saatavilla työntekijän tai yleisön pyynnöstä.

H. Vaikka kursseilla voidaan käyttää erilaisia ​​koulutuksen apuvälineitä, koulutuksen tulee tarjota mahdollisuus vuorovaikutukseen harjoittelijoiden ja ohjaajien välillä.

7.9B-hepatiittirokote

A. Hepatiitti B -rokote on saatavilla ilmaiseksi kaikille koko- ja osa-aikaisille työntekijöille, jotka ovat altistuneet ammatillisesti verelle tai mahdollisesti tartuntavaarallisille aineille. Rokotukset ovat saatavilla päivystysaikoina ja kohtuullisessa ajassa ja paikassa.

B. Kaikkia ammatillisesti altistuneita työntekijöitä rohkaistaan ​​ottamaan hepatiitti B -rokotteen.

C. Rokotteet annetaan laillistetun lääketieteen ammattilaisen ohjauksessa. Yksikön esimiehet ovat vastuussa terveydenhuollon ammattihenkilölle kirjallisen valtuutuksen antamisesta palkattoman rokotuksen antamiseen työntekijälle ja rokotteen antamisen varmistamisesta.

D. Työntekijät voivat ottaa rokotuksen tai kieltäytyä rokotuksesta vasta käytyään vaaditun veren välityksellä leviäviä taudinaiheuttajia koskevan koulutuksen.

E. Ensimmäinen rokoteannos on annettava 10 vuorokauden kuluessa työntekijän määräyksestä työperäiseen altistumiseen liittyvään työhön, ellei työntekijä allekirjoita ilmoituslomaketta (hepatiitti B -ilmoituslomake löytyy liitteestä B). Irtisanoutumislomakkeen allekirjoittaminen ei estä työntekijää saamasta rokotetta myöhemmin, jos hän muuttaa mieltään.

F. Työntekijöille, jotka olivat jo ammatillisessa altistuksessa Alaskan veren välityksellä leviäviä taudinaiheuttajia koskevien määräysten voimaantulopäivänä ja jotka eivät ole aiemmin saaneet hepatiitti B -rokotetta, on tarjottava ensimmäinen rokoteannos 10 päivän kuluessa vaaditun työntekijäkoulutuksen suorittamisesta, ellei työntekijä allekirjoita kieltäytymislomaketta.

G. Hepatiitti B -viruksen vasta-aineseulontaa ei tarjota rutiininomaisesti ennen rokotusta tai sen jälkeen, eikä sitä voida vaatia.

H. Seuraavat todisteet immuniteetista B-hepatiittia vastaan ​​ovat hyväksyttäviä: (a) palveluntarjoajan todistus rokotuksesta päivämääräineen; b) lääkärin asiakirjat ja laboratoriotodistus nykyisestä tai aikaisemmasta infektiosta; tai c) asiakirjat laboratoriossa vahvistetusta immuniteetista. Edellä kohdissa (b) ja (c) mainitulla laboratoriolla on oltava toimilupa tai sertifikaatti tarjotakseen tätä palvelua siinä osavaltiossa tai alueella, jossa se sijaitsee.

I.-yksikön esimiehet ovat vastuussa siitä, että työntekijät noudattavat rokotteen hankkimista tai hylkäyslomakkeen allekirjoittamista 10 työpäivän kuluessa toimeksiannosta ja varmistavat, että sarjan valmistumispäivämäärät noudatetaan ajoissa.

J.Booster-annoksia annetaan, jos Yhdysvaltain kansanterveyspalvelu suosittelee.

K. Jos työntekijä irtisanoo työsuhteen ennen rokotussarjan suorittamista, työnantaja ei ole vastuussa sarjan suorittamisesta.

L. Tarkat tiedot rokotusten tilasta välitetään ja säilytetään työntekijän pysyvässä henkilöstötiedostossa ja sopimusperusteisessa sairauskertomusten säilytyslaitoksessa.

8.0 Väliaikainen tuberkuloosialtistuksen hallintasuunnitelma

8.1. Tarkoitus

Määrittää vastuut ja laatia ohjeet DHSS-työntekijöille, jotka voivat kohtuudella joutua kosketuksiin tuberkuloosin (TB) bakteerien kanssa työssään .

8.2Soveltamisala

Koskee kaikkia työntekijöitä, joiden on työskenneltävä ympäristöissä, joissa on kohtalainen riski altistua tuberkuloosille.

8.3Tavoite

Vähentää työntekijöiden altistumisriskiä tekemällä muutoksia työmenetelmiin ja mahdollisesti tarjoamalla vuosittaisia ​​tuberkuloositestejä. Lisäksi hyödynnetään työssäoppimis- ja muun tyyppisiä koulutustoimia, jotta DHSS:n työntekijöille saadaan tietoa taudista.

8.4Tuberkuloosia koskevia tosiasioita

Tuberkuloosi on sairaus, jonka aiheuttaa pieni bakteeri nimeltä Mycobacterium tuberculosis. M. tuberculosis kulkeutuu ilmassa olevissa hiukkasissa tai pisaroiden ytimissä, joita voi syntyä, kun keuhko- tai kurkunpään tuberkuloosia sairastavat ihmiset aivastavat, yskivät, puhuvat tai laulavat. Tartunnan aiheuttavat hiukkaset ovat hyvin pieniä, ja normaalit ilmavirrat voivat pitää ne ilmassa pitkän aikaa ja levittää ne koko huoneeseen. Infektio syntyy, kun henkilö hengittää M. tuberculosis -pisaroita sisältäviä ytimiä, jotka kulkevat suun tai nenän läpi ja saavuttavat keuhkoihin. Kun organismit ovat joutuneet keuhkoihin, ne leviävät koko kehoon. Yleensä 2-10 viikkoa M. tuberculosis -tartunnan jälkeen immuunivaste rajoittaa bakteerien lisääntymistä ja leviämistä edelleen; Jotkut bakteerit pysyvät kuitenkin lepotilassa ja elinkelpoisina useita vuosia. Tätä tilaa kutsutaan piileväksi TB-infektioksi. Piilevällä tuberkuloositartunnalla olevilla henkilöillä on yleensä positiivinen tuberkuloosi-ihotestitulos, mutta heillä ei ole aktiivisen tuberkuloosin oireita eivätkä he ole tarttuvia. Yleensä piilevää tuberkuloosiinfektiota sairastavilla ihmisillä on noin 10 %:n riski sairastua aktiiviseen tuberkuloosisairauteen elämänsä aikana. Tämä riski on suurin kahden ensimmäisen vuoden aikana tartunnan jälkeen. Immuunivajautuneilla henkilöillä on suurempi riski piilevän tuberkuloosiinfektion etenemisestä aktiiviseksi tuberkuloositaudiksi; HIV-infektio on vahvin tunnettu riskitekijä tälle etenemiselle.

TB-infektio ei leviä astioihin, juomalaseihin, ruokailuvälineisiin, wc-istuimiin tai muihin esineisiin, mukaan lukien ruokaan. M. tuberculosis -tartunnan saamisen todennäköisyys riippuu ensisijaisesti tarttuvien pisaraytimien pitoisuudesta ilmassa ja altistuksen kestosta. Tartunnan todennäköisyyttä lisääviä ympäristötekijöitä ovat: a) altistuminen suhteellisen pienissä, suljetuissa tiloissa; b) riittämätön paikallinen tai yleinen ilmanvaihto, joka johtaa riittämättömään laimentumiseen tai tarttuvien pisaraytimien poistamiseen; ja c) tarttuvia pisaraytimiä sisältävän ilman kierrätyksen.

8.5Ohjelman vaatimukset

Ostostamme on äärimmäisen tärkeää, että työntekijämme suojataan altistumiselta tuberkuloosille työssään. Siksi on tärkeää, että seuraavat ohjelmavaatimukset täyttyvät:

  1. Jokainen divisioona suorittaa itsetarkastuksen selvittääkseen, ketkä niiden työntekijöistä saattavat olla tartuntariskissä. On muistettava, että tartunta leviää sairaan ihmisen toistuvasta altistumisesta sisätiloihin. Tuberkuloositartunnan saaneen henkilön altistuminen kestäisi tavallisesti kaksikymmentä tuntia, ennen kuin henkilö saa taudin tartunnan. Työntekijöitä, jotka työskentelevät asuintyöympäristöissä, pidetään "vaarassa".
  2. Vaikeimmat päätökset on tehtävä suhteessa kaikkiin muihin työntekijöihin. Kansanterveysosaston epidemiologiaosasto seuraa tuberkuloosin tilaa koko osavaltiossa. Tietyillä maantieteellisillä alueilla tartuntataso on korkeampi. Nämä tiedot tulee ottaa huomioon määritettäessä tiettyjä paikkoja vaarassa olevissa paikoissa. Sen jälkeen on suoritettava seuraavat vaiheet:
    1. Kaikki tunnistetut työntekijät saavat peruskoulutuksen, jossa tunnistetaan työtilanteet, joissa altistuminen saattaa esiintyä, ja selitetään sairautta koskevat perustiedot.
    2. Työmenetelmiä tai prosesseja tulee pyrkiä muuttamaan riskitason vähentämiseksi. Erityistä huomiota tulee kiinnittää sisätyöympäristöjen raitisilmavirran lisäämiseen. Esimerkiksi ulkoikkunan avaaminen, joka saattaa olla tiukan asiakkaan odotushuoneen vieressä, auttaisi haihduttamaan mahdollisia TB-bakteeria. Työmenettelyn muutoksen tyyppi määräytyy havaitun riskin tason mukaan.
  3. Suurin osa DHSS-asemista ei tunnisteta "vaarassa oleviksi". Työntekijät voivat kuitenkin ilmaista huolensa siitä, että he voivat saada tuberkuloositartunnan. Jos näin tapahtuu, sijainnin ylläpitäjän tulee:
    1. Yrittää arvioida riskin todellinen taso.
    2. Tee tarvittavat muutokset työmenetelmiin tai prosesseihin todellisen riskitason perusteella. Jälleen on kiinnitettävä erityistä huomiota ilmanvaihtoon.
    3. Tarjoa asianosaisille työntekijöille koulutusta, jossa tunnistetaan työtilanteet, joissa altistuminen saattaa esiintyä, ja selitetään tuberkuloosiin liittyviä tietoja.

9.0Turvallisuus- ja terveystarkastukset

Riskien arviointi ja valvonta ovat erittäin tärkeitä osatekijöitä onnistuneessa turvallisuusohjelmassa. Turvallisuus- ja terveystarkastukset auttavat tunnistamaan olemassa olevat tai mahdolliset vaarat työpaikalla. Ne keskittyvät ensisijaisesti vaarallisiin tekoihin ja vaarallisiin olosuhteisiin ja auttavat tarjoamaan korjaavia toimenpiteitä, ennen kuin nämä teot tai olosuhteet muuttuvat tarpeeksi vakaviksi aiheuttamaan onnettomuuden.

Turvatarkastukset tarjoavat arvokasta tietoa, kuten:

  1. Turvallisuuslainsäädännön ja organisaation turvallisuusstandardien noudattamisen taso.
  2. Johdon sitoutumisen ja osallistumisen taso.
  3. Turvallisuusohjelman käytäntöjen ja menettelyjen tehokkuuden arviointi.
  4. Muutoksen (eli tekniikan) vaikutukset turvallisuussuorituskykyyn.
  5. Työntekijän sopimattomien toimien (eli vaarallisten tekojen) tunnistaminen.
  6. Laitteiston puutteet
  7. Viestintäjärjestelmän tarjoaminen koko osallistuvan henkilöstön pitämiseksi ajan tasalla.
  8. Vaarallisten tilanteiden tunnistaminen.
  9. Toimii työntekijöiden turvallisuustietoisuuden ja moraalin barometrina.

9.1Vuotuiset tarkastukset

Vähintään kerran vuodessa on tehtävä turvallisuustarkastus jokaisessa osastopaikassa. Jokainen divisioonan johtaja on vastuussa siitä, että tämä tapahtuu omassa osastossaan. Osaston turvallisuuspäällikkö on käytettävissä suorittamaan nämä tarkastukset. Osastonjohtajien tulee ottaa yhteyttä turvallisuusvastaavaan ja sopia tarkastus.

9.2OSHA-konsultaatiotarkastukset

Alaskan työministeriö tarjoaa konsultaatiotarkastuksia työnantajien pyynnöstä. Nämä tarkastukset auttavat turvallisuus- ja terveysohjelmia noudattamaan valtion säädöksiä ilman, että puutteista määrätään seuraamuksia. Nämä tarkastukset ovat hyödyllisiä, kun osavaltion OSHA-standardia on mukautettava tiettyyn paikkaan tai tilanteeseen. Kaikki näissä tarkastuksissa havaitut puutteet on korjattava OSHA:n ohjeiden mukaisesti. Jaostoja kannustetaan hyödyntämään konsultaatiotarkastuksia, jotka voidaan ajoittaa DHSS:n turvallisuusvastaavan kautta.

9.3OSHA-vaatimustenmukaisuustarkastukset

Alaskan osavaltion työministeriö voi vierailla DHSS-laitoksessa "ei ilmoitusta". Jos tarkastusvirkailija dokumentoi turvallisuusstandardin rikkomisen, DHSS:ää vastaan ​​lähetetään ilmoitus postitse asianomaiseen paikkaan tai divisioonan johtajalle.

Valtion tarkastusten noudattamisesta vastaavat virkailijat huolehtivat yleensä turvallisista työtavoista, määrättyjen suojavarusteiden käytöstä, suojavarusteiden riittävyydestä, koneiden vartioinnista, laitteiden kokoonpanoista toiminnan suojauksen suhteen sekä kirjallisista turvallisuus- ja terveysohjelmista.

9.3.1 Osaston vaatimustenmukaisuustarkastusten velvollisuudet

  1. Jos olet Juneaussa, ilmoita siitä turvallisuusvastaavalle ja kutsu hänet mukaan valtion tarkastajaan, kun jokin DHSS-laitos tarkastetaan.
  2. Tarkastajan havaitsemat rikkomukset. Ota turvallisuusvastaava osana päätöskonferenssia DOL-tarkastajan kanssa.
  3. Jos kyseessä on lainaus, varmista, että se julkaistaan ​​ilmoitustaululla, joka on lähimpänä rikkomusta, kunnes se on poistettu tai se on poistettu.
  4. Jos lainaus on kyseenalainen tai se on loukattu, osaston johtajan tulee pyytää epävirallista kuulemista työministeriön kanssa.
  5. Varmista, että rikkomus korjataan vähennysajan kuluessa tai hae (kirjallisesti) pidennystä. Jos laajennus jätetään, tulee kopio lähettää turvallisuusvastaavalle.
  6. Kun korjaustoimet on suoritettu, vahvista päivämäärällä ja allekirjoituksella lainauslomakkeen alareunassa, että jokainen rikkomus on poistettu. Lähetä lomake postitse State Department of Laborille ja kopio turvallisuusvirkailijalle.

9.4 Vaaraluokittelujärjestelmä

Yksi ​​vaaraluokituksen suurimmista eduista on prioriteettien asettaminen. Suurimman riskin aiheuttava vaara tulee asettaa etusijalle korjausprosessissa. Näitä vaaraluokituksia voidaan käyttää kuvaamaan mahdollisen menetyksen vakavuutta onnettomuuden sattuessa.

Vaarojen luokituksen tarkoituksena on antaa esimiehille ja tarkastusryhmille ohjeita heidän yrittäessään löytää havaitsemiensa ongelmien perimmäisiä syitä. Tämä pyrkimys tunnistaa tarkastuksissa paljastuneiden esineiden perussyyt on avain pysyvään korjaamiseen.

Vaarojen luokitusjärjestelmä on seuraava:

  1. Luokan A vaara Tilanne tai käytäntö, joka todennäköisesti aiheuttaa pysyvän vamman, hengen tai ruumiinosan menetyksen tai laajan rakenteen, laitteiden tai materiaalin menetyksen.
  2. B-luokan vaara Tilanne tai käytäntö, joka todennäköisesti aiheuttaa vakavan vamman tai sairauden, joka johtaa tilapäiseen työkyvyttömyyteen tai omaisuusvahinkoon, joka on häiritsevä mutta ei laaja.
  3. C-luokan vaara Tilanne tai käytäntö, joka todennäköisesti aiheuttaa vähäisen (ei vammauttavan) vamman tai sairauden tai häiritsemättömän omaisuusvahingon.
  4. Luokan D vaara Tilanne, joka voi aiheuttaa lievän vamman tai on pieni siivousongelma, joka voidaan helposti korjata.

Selvyyden vuoksi annetaan seuraavat esimerkit vaaraluokitusluokituksista:

  1. Luokan A vaara
    1. Esimerkki 1. Kaivuri suorittaa kaivaustoimenpiteen DHSS-pisteessä. Koneen kääntösäde ulottuu suoraan työntekijöiden käyttämän käytävän yli.
    2. Esimerkki 2. Pyörivien laitteiden suojukset puuttuvat.
  2. B-luokan vaara
    1. Esimerkki 1. DHSS-klinikan ulkopuolelta puuttuu iso betonipala. Aluetta ei ole suljettu.
    2. Esimerkki 2. Huoltotyöntekijä on sekoittanut kaksi vaarallista kemikaalia merkitsemättömässä astiassa.
  3. C-luokan vaara
    1. Esimerkki 1. Toimistotyöntekijät työskentelevät vuokratussa tilassa, jossa ei ole raitisilmaa.
    2. Esimerkki 2. Laitoskorjaamossa on yöllä huonot valaistusolosuhteet.
  4. D-luokan vaaraEsimerkki 1. Asiakkaat ovat jäljittäneet lunta ja jäätä linoleumikäytävän päällä. Esimerkki 2. Sosiaalityöntekijä etäisellä paikalla ei aseta talvipelastuspukua autossaan kotikäynnin aikana. Lämpötilat ovat -30°

Epävirallisia turvallisuustarkastuksia rohkaistaan ​​suorittamaan usein. Kaikki työntekijät ovat vastuussa vaarallisten olosuhteiden ilmoittamisesta

10.0 Vaarallisten aineiden hallintaohjelma

10.1 Tarkoitus

Määrittää vastuut, määrittää menettelyt, ohjeet ja oikeat käytännöt ylimääräisten vaarallisten materiaalien käsittelyä, varastointia, uudelleenjakamista ja/tai hävittämistä varten ja vaarallisia jätteitä.

10.2Soveltamisala

Koskee kaikkia DHSS:n työntekijöitä, jotka voivat joutua kosketuksiin vaarallisten aineiden kanssa osana työtään.

10.3Tavoite

  1. Estä Alaskan osavaltiolle, sen työntekijöille ja yleisölle aiheutuvat onnettomuudet ja menetykset.
  2. Vaarallisten materiaalien käsittelyyn, varastointiin ja/tai hävittämiseen liittyvien riskien vähentäminen.
  3. Varmistaa kaikkien sovellettavien vaarallisia materiaaleja koskevien lakien noudattaminen.

10.4Määritelmät

  1. Akkumulaatioalue Alue, jolle ylimääräiset vaaralliset materiaalit tai jätteet kerätään ja varastoidaan väliaikaisesti ennen uudelleenjakelua, käsittelyä tai hävittämistä.
  2. CFRCode of Federal Regulations.
  3. Hävittäminen Suljetun vaarallisen jätteen hävittäminen.
  4. Jätteentuottaja Kuka tahansa henkilö, jonka toiminta tai prosessi tuottaa vaarallista jätettä.
  5. Vaarallinen materiaali Materiaali, joka aiheuttaa fyysisiä tai terveydellisiä vaaroja. Se sisältää tartunta-aineita, laboratorio-, vahtimestari- ja muita kemikaaleja.
  6. Vaaralliset jätteetKaikki materiaalit, jotka on tarkoitettu hävitettäväksi ja jotka ovat joko myrkyllisiä, syttyviä, syövyttäviä tai reaktiivisia. Katso täydelliset määritelmät kohdasta 40 CFR 261. Listattuihin jätteisiin kuuluvat käytetyt/käytetyt liuottimet ja käytöstä poistetut kaupalliset kemialliset tuotteet.
  7. UudelleenjakeluOsa vaarallisten aineiden minimointiohjelmaa. Tarjoaa menetelmän ylimääräisten kemikaalien seurantaan ja uudelleenjakamiseen.

10.5Vaaroista tiedottaminen

10.5.1Vastuu

  1. Johto – jaostojohtajat
    1. On varmistettava, että kaikkien työntekijöiden, jotka joutuvat kosketuksiin vaarallisten aineiden kanssa osana työtään:
    2. tarvittavat työkalut, laitteet, koulutus ja tiedot turvallisista työtavoista; ja
  2. vaarallisia materiaaleja koskevien turvallisuuskäytäntöjen, menettelyjen ja määräysten mukaisesti.

10.5.2Ohjelmavaatimukset

  1. Divisioonan johtajat varmistavat, että seuraavat ohjelman ominaisuudet ovat mukana:
    1. Uuden-ohjelman kehittäminen ja ylläpito tähänastinen inventaario jaoston työntekijöiden työpaikalla käyttämistä kemikaaleista.
    2. Material Safety Data Sheets (MSDS) -kokoelma kaikista työpaikalla käytetyistä kemikaaleista ja materiaaleista ja asetetaan ne helposti esimiesten ja työntekijöiden saataville työalueilla.
    3. Takuu, että säiliöissä on tunnistetarrat.
    4. Koulutus kemikaalien ja myrkyllisten aineiden kanssa työskenteleville työntekijöille näiden kemikaalien vaaroista ja hätätoimenpiteistä.
  2. Työntekijän koulutus sisältää:
    1. Menetelmät ja havainnot, joilla voidaan havaita vaarallisten kemikaalien esiintyminen työalueella, kuten jatkuvat valvontalaitteet, hajut, vaarallisten kemikaalien ulkonäkö jne.
    2. Kemikaalien fyysiset ja terveyshaitat työalueella.
    3. Toimenpiteet, joihin työntekijät voivat ryhtyä suojautuakseen näiltä vaaroilta, mukaan lukien muutokset työmenetelmissä ja henkilökohtaisten suojavarusteiden käyttö.
    4. DHSS:n kehittämän vaaraviestintäohjelman tiedot, mukaan lukien selvitys siitä, kuinka työntekijät voivat saada ja käyttää asianmukaiset vaaratiedot.
    5. Ilmoita urakoitsijoita, jotka työskentelevät säännöllisesti alueilla, joilla käytetään vaarallisia aineita. Myös urakoitsijoiden DHSS-kiinteistöissä käyttämät vaaralliset aineet on tunnistettava ja materiaaliturvallisuustiedotteet laadittava työntekijöiden tarkastelua varten.

10.6 Vaarallisten aineiden vaarallisten jätteiden käyttäjät

DHSS-hallinnon tulee aina yrittää korvata olemassa olevat vaaralliset materiaalit biohajoavilla tai vähemmän myrkyllisillä tuotteilla. Tämä on avaintekijä vaarallisten jätevirtojen vähentämisessä. Ylimääräiset vaaralliset materiaalit on poistettava työalueilta uudelleenjakelua odotettaessa. Paikallisten, osavaltioiden ja liittovaltion vaatimusten mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi katsotut materiaalit on kuljetettava pois toimipaikasta viipymättä.

Näiden vaatimusten noudattamisen helpottamiseksi ylimääräiset vaaralliset materiaalit ja epäillyt vaaralliset jätteet on tunnistettava asianmukaisesti, pakattava ja siirrettävä viipymättä määrätyille vaarallisten aineiden keräämis- ja keräysalueille.

Henkilökunnan (vaarallisten aineiden käyttäjien) vastuut on kuvattu alla.

  1. Vaarallisten aineiden käyttäjät ovat vastuussa seuraavien tunnistamisesta ja merkitsemisestä:
    1. ylimääräiset vaaralliset materiaalit, joita he eivät enää tarvitse ja joita muut voivat mahdollisesti käyttää;
    2. Vaaralliset materiaalit, joille ei ole ilmeistä tulevaa käyttöä (esim. vanhentunut hyllyn käyttö, kemiallinen koostumus on tuntematon tai tunnistamaton, käytetyt polttoaineet ja liuottimet jne.); ja
    3. vaarallisten materiaalien määrät, jotka ylittävät turvallisen varastoinnin sallitut rajat.
  2. Ylimääräiset vaaralliset materiaalit ja epäillyt vaaralliset jätteet tulee pakata asianmukaisesti ja valmistella varastointia varten hyväksytyissä nimetyissä vaarallisten aineiden keräystiloissa (esim. vetokaapit, asianmukaiset säilytyskaapit jne. ).
  3. Vaaralliset materiaalit on pakattava asianmukaisesti alkuperäispakkaukseensa, DOT-määrityksiin tai muihin vaarallisille aineille tunnistettuihin säiliöihin.
  4. Täytä ja kiinnitä vaaditut vaarallisten aineiden etiketit säiliöihin. Kun materiaalin kerääntyminen alkaa, päivämäärä tulee merkitä selvästi ja näkyä tarkastusta varten jokaisessa astiassa.
  5. Osallistu vaadittuihin koulutusohjelmiin, jotka sisältävät vaarallisten aineiden käsittelyä, hallintaa, vaaroista tiedottamista, turvallisuuskoulutusohjelmia jne.
  6. Yleisiä vaarallisten aineiden ja epäiltyjen jätteiden asianmukaista käsittelyä koskevia yleisiä sääntöjä ovat mm. eivät rajoitu seuraaviin:
    1. Materiaalien keräämisen yli 55 gallonan astioihin on täytettävä DOT-vaatimukset;
    2. Jos kerääntyy syttyviä materiaaleja, materiaalia on säilytettävä sovellettavien paloturvallisuusmääräysten ja -menettelyjen mukaisesti.
    3. Vaarallisia aineita ei saa koskaan jättää yksinkertaisesti vaarallisten aineiden keräyspisteisiin.
    4. Esitettävästä kemiallisesta vaarasta riippuen vaarallisten aineiden käyttäjien on saatava asianmukainen koulutus ja käytettävä henkilökohtaisia ​​suojavaatteita ja -varusteita vaaditulla tavalla (eli käyttöturvallisuustiedotteessa, säiliön etiketeissä tai lain edellyttämällä tavalla); ja
    5. Kiinnitä säiliöön erityiset vaaratiedot, jotka on saatu tunnetun yhteensopimattoman seoksen tai kemiallisen testin seurauksena, kuten:
< h4>10.7 Vaarallisten aineiden säiliöiden merkitseminen
  1. Vaarallisten aineiden merkintöjä koskevat menettelyt koskevat kaikkia DHSS:n työntekijöitä, jotka työskentelevät vaarallisten aineiden kanssa.
  2. Merkintä: Jotta voidaan varmistaa kemikaalien ja muiden vaarallisten aineiden oikea yhteensopivuus varastointiin, tehokkaat vaarallisten aineiden hallinta- ja turvallisuustoimenpiteet, vaaralliset materiaalit käytössä, varastoitu myöhempää käyttöä varten tai hävittäminen on merkittävä paikallisten määräysten mukaisesti. , osavaltion ja liittovaltion laki. Merkinnöissä tulee olla:
    1. Säiliössä oleva vaarallinen kemikaali tai komponentti tunnistetaan;
    2. Näytä asianmukaiset vaaravaroitukset; ja
    3. jos tiedossa, ilmoita valmistajan, maahantuojan tai vastuullisen osapuolen nimi ja osoite.
  3. DHSS:n käyttämä varoitusjärjestelmä on NFPA 704 (National Fire Protection Association) vaaramerkintä- ja värikoodausjärjestelmä.
  4. Jotta merkintä- ja koodausjärjestelmät säilyvät johdonmukaisina hävittämis- ja turvallisuussyistä, NFPA:n numeerinen luokitus (0–4), joka edustaa vaaran astetta, on esitettävä kaikissa vaarallisten aineiden pakkausten etiketeissä. Kotitalous- tai kaupalliset puhdistusaineet, liuottimet ja maalit alle viiden gallonan astioissa on vapautettu tästä määräyksestä.
  5. NFPA 704 -järjestelmä on suunniteltu välittämään terveyttä (myrkyllisyyttä), paloa (syttyvyys), syövyttävyyttä ja reaktiivisuutta (stabiilisuus) koskevia tietoja henkilöille, jotka työskentelevät vaarallisten aineiden kanssa. Esimerkki NFPA-tarrasta (704M-timantti) on kuvattu alla. Numerot 0-4 ovat NFPA-luokituksia, jotka edustavat vaaran astetta. "0" tarkoittaa matalaa tai ei vaarallista luokitusta.
    1. 4 tarkoittaa äärimmäistä vaaraa. Värikoodaus tunnistaa vaaran luonteen ja vaaditun varastointipaikan ja -ilmapiirin. Sininen (vasemmalla) edustaa terveyttä; Punainen (ylhäällä) Syttyvyys;
    2. Keltainen (oikea) Vakaus; ja valkoinen (alhaalla) edustaa "erityistietoa", jota seuraa vaarasymbolit. NFPA 704 M -merkintäjärjestelmät tarjoavat yksinkertaisen mekanismin vaarallisten aineiden tunnistamiseen, erottamiseen ja varastointiin kemiallisen yhteensopivuuden perusteella sekä turva- ja hätätoimiin.
  6. Käytettävät säiliöt on varustettava kuljetusministeriön merkintäjärjestelmällä kontin ulkopuolella.
  7. Vaarallisten aineiden tarroja ei ole tarkoitettu täydelliseksi tai ainoaksi tietolähteeksi turvallisuusvaaratietoihin. Käyttöturvallisuustiedotteita (MSDS) tulee käyttää etikettitietojen lisäksi. Käyttöturvallisuustiedotteet ovat luultavasti paras saatavilla oleva turvallisuustietojen lähde, ja niitä tulee pyytää, ylläpitää ja asettaa kaikkien työntekijöiden saataville, jotka saattavat joutua kosketuksiin vaarallisten aineiden kanssa.Käyttöturvallisuustiedotteet sisältävät yksityiskohtaisia ​​tietoja, kuten:
    1. Materiaalin tunnistaminen Vaarallinen
    2. Ainesosat/Identiteetti
    3. Fysikaaliset/kemialliset ominaisuudet
    4. Tulipalo- ja räjähdysvaaratiedot < /li>
    5. Reaktiivisuustiedot
    6. Terveysvaaratiedot
    7. Turvallisen käsittelyn varotoimet
    8. Valvontatoimenpiteet
  8. Kaikkien vaarallisten aineiden kanssa tai niiden lähellä työskentelevien osastojen on ylläpidettävä käyttöturvallisuustiedotteita.

10.8Kemikaalivuodot

  1. Kaikista vuodoista tai roiskeista on ilmoitettava viipymättä paikkakuntasi palokunnalle soittamalla 911. Soittajan on annettava yksityiskohtainen kuvaus vuodosta ja asiaan liittyvistä kemikaaleista. Kerro, onko kemikaali syttyvää tai onko olemassa tulipalon tai tukehtumisvaara.
  2. Vaarallisia kemikaaleja käyttävien, tuottavien ja/tai hallussaan pitävien osastojen ja laboratorioiden tulee aina säilyttää hyvin varustettu kemikaaliroiskepakkaus (käytettävissä oleva paikka).
  3. Yleisiä sääntöjä ja varotoimia ovat:
    1. Anna välitöntä huomiota ja hoitoa kaikille, jotka ovat saaneet olla saastuttaneet vuodon.
    2. Määritä vuodon kemiallinen luonne.
    3. Ilmoita vastuullisille osapuolille, kuten divisioonan johtajalle, esimiehille, yleisille palveluille (jos vuoto tapahtui vuokratiloissa) jne.
    4. Jos vuodon kemiallista luonnetta ei tunneta, käsittele vuoto kuten käyttäisit erittäin myrkyllistä vaarallista materiaalia ja noudata kaikkia turvatoimia.
    5. Tuuleta vuotoalue.
    6. Harkitse mahdollisuutta evakuoida ei-välttämätön henkilökunta vuotoalueelta.
    7. Katso viitemateriaaleja, mukaan lukien, mutta ei rajoittuen, materiaalien käyttöturvallisuustiedotteet, jotka koskevat vuotanutta tuotetta tai esineitä. Käyttöturvallisuustiedote sisältää tietoja mahdollisista vaaroista (kohdat 1-6); vuoto- ja hävitysmenettelyt (7 jakso); suojavarusteet ja -toimenpiteet (8 jakso); tietojen varastointi ja käsittely (9 §); ja kuljetustiedot (10 jakso). Käytä näitä tietoja vuodon hallinnassa.
    8. Kun asianmukaiset turvatoimenpiteet on toteutettu, mukaan lukien, mutta ei rajoittuen, käyttöturvallisuustiedotteessa esitetyt suositukset, aloita vuotosuunnitelman laatiminen. Syttymättömiä, vähän myrkyllisiä nesteitä tai kiinteitä aineita, jotka eivät tuota vaarallisia kaasuja, voidaan käsitellä vastuullisen ja asiantuntevan osaston henkilöstön toimesta, jos tilavuus on riittävän pieni. Kaikissa muissa tapauksissa paikallisen palokunnan tai pelastusryhmän on pyydettävä apua kemikaalipäästöjen hallinnassa. Ota yhteyttä ympäristönsuojeluosastoon/Vuodontorjunta- ja torjuntaosastoon osoitteessa:
      1. Central (Anchorage)269-3063269-7648
      2. Northern (Fairbanks) 451-2121451-2362
      3. Kaakkois (Juneau)465-5340465-2237

11.0Kuulonsuojeluohjelma

11.1Tarkoitus

Määrittää vastuut ja laatia ohjeita työntekijöille, jotka työskentelevät ympäristöissä, joissa on liiallista melua.

11.2Soveltamisala

Koskee kaikkia DHSS:n työntekijöitä, joiden on työskenneltävä yli 85 desibelin alueella kahdeksan tunnin ajan.

11.3Tavoite

Kuulovaurio on yleinen työtapaturma, joka jätetään aivan liian usein huomiotta, koska se tapahtuu yleensä vähitellen tietyn ajan kuluessa. Kuulonsuojeluohjelma on perustettu suojaamaan työntekijöitä liialliselta työhön liittyvältä melulta altistumiselta muuttamalla työmenetelmiä, teknisiä ohjauskeinoja ja henkilönsuojaimia.

11.4Ohjelmavaatimukset

Kaikissa tapauksissa, joissa äänitasot ylittävät 85 desibeliä aikapainotetun kahdeksan tunnin keskiarvon aikana, kuulonsuojeluohjelma on aloitettava.

Kuulonsuojeluohjelman tulee sisältää seuraavat ominaisuudet:

  1. Melun seurantaKun tiedot osoittavat, että työntekijän altistuminen voi olla kahdeksan tunnin aikapainotettua 85 desibeliä tai ylittää sen, on toteutettava seurantaohjelma. Annosmittaria voidaan käyttää melutasojen mittaamiseen tietyn ajanjakson aikana, kun taas äänitasomittarilla voidaan mitata äänen voimakkuutta tietyllä hetkellä. Molemmat ovat erittäin hyödyllisiä laitteita melutason määrittämiseen.
  2. AudiogrammitOn otettava käyttöön audiometrinen testausohjelma, joka mahdollistaa audiometrisen testauksen niiden työntekijöiden saataville, joiden altistuminen vastaa tai ylittää kahdeksan tunnin aikapainotetun 85 desibelin keskiarvon. Ohjelma tarjotaan työntekijälle maksutta. Kuuden kuukauden kuluessa työntekijän ensimmäisestä altistumisesta toimintatasolla tai sen yläpuolella DHSS:n on varmistettava, että laaditaan perusaudiogrammi, jota vasten voidaan valmistaa myöhempiä audiogrammeja. Vähintään kerran vuodessa, sen jälkeen jokaiselle altistuneelle työntekijälle on hankittava uusi audiogrammi.
  3. Rakentava toimintaKun tiedetään, että työpaikalla on liikaa melua, osastomme on tärkeää ryhtyä rakentaviin toimiin. Ensinnäkin työmenetelmiin voi tulla muutoksia, jotka voidaan toteuttaa ja jotka vähentävät melutasoa. Toiseksi tekniset ohjaukset voivat joskus auttaa. Oletetaan esimerkiksi, että huoltotyöntekijä jossakin asuinrakennuksessamme käyttää moottorisahaa DHSS-kiinteistön puiden leikkaamiseen. Hänen normaalisti käyttämänsä sahan desibelitaso on 117 desibeliä. Asettamalla sahaan kiinnitettävän äänenvaimentimen hän voi alentaa desibelitasoa 10 desibelillä. Kolmanneksi, kun työmenetelmien tai teknisten ohjainten muuttaminen ei ole mahdollista tai kohtuuhintaista, voidaan käyttää henkilökohtaisia ​​suojavarusteita. Yllä olevan esimerkin mukaisesti tämä työntekijä haluaa myös käyttää kuulosuojaimia moottorisahan käytön aikana, koska äänenvaimentimen lisääminen ei poistaisi vaara (eli liiallinen melu). Korvatulppien käyttö on halpa ja tehokas tapa vähentää melualtistusta. Työntekijöitä tulee rohkaista käyttämään niitä, kun he työskentelevät äänekkäiden laitteiden kanssa.

12.0Hätätoimintasuunnitelmat

12.1Tarkoitus

Luo yhtenäinen käytäntö, joka varmistaa DHSS:n työntekijöiden turvallisen evakuoinnin tulipalon sattuessa tai muissa hätätilanteissa.

12.2Soveltamisala

Koskee kaikkia osastojen sijainteja.

12.3Tavoite

Vähentää DHSS:n työntekijöiden loukkaantumisriskiä tulipalon tai muiden hätätilanteiden sattuessa ottamalla käyttöön paikkakohtaiset menettelyt, jotka toimivat ohjeena evakuointiprosessissa.

12.4Ohjelman vaatimukset

Erikoistilannesuunnitelma (EAP) on tiettyjen OSHA-standardien edellyttämä kirjallinen asiakirja. EAP:n tarkoituksena on helpottaa ja organisoida työnantajan ja työntekijän toimia työpaikan hätätilanteissa. Suunnitelman osien tulee sisältää, mutta ei rajoitu niihin:

  1. evakuointimenettelyt ja hätäpoistumisreittien määritykset;
  2. menettelyt, joita on noudatettava työntekijöiden, jotka jäävät suorittamaan kriittisiä laitoksen toimintoja ennen evakuointia;
  3. menettelyt kaikkien työntekijöiden tilittämiseksi hätäevakuoinnin jälkeen;
  4. pelastus- ja lääkintätehtävät niille työntekijöille, jotka suorittavat ne;
  5. tapa ilmoittaa tulipaloista ja muista hätätilanteista; ja
  6. niiden henkilöiden nimet tai tehtävänimikkeet, joihin voi ottaa yhteyttä saadakseen lisätietoja tai selvitystä suunnitelman mukaisista tehtävistä.
Työntekijän pelastussuunnitelmaan liittyvä koulutus tulee tapahtua suunnitelmaa laadittaessa, aina kun työntekijän suunnitelman mukaiset toimenpiteet muuttuvat tai suunnitelmaa muutetaan. Kaikilla alle 10 työntekijän toimipaikoilla suunnitelma voidaan välittää työntekijöille suullisesti, eikä kirjallista suunnitelmaa tarvitse ylläpitää. Poistumisreitit on laadittava ja varustettava näkyvästi jokaisessa laitoksessa.

SANASTO

LIITE A

Liite B

Popular Articles